Mä alan olla sellaisessa tilassa, että en muista mitään kahta sekuntia kauempaa. Kaikki "liikkuvat" osat tuntuvat hukkuvan johonkin mustaan aukkoon mun päästäni. Aivokapasiteetti menee perusasioista selviytymiseen. Hengitä, liikuta jalkoja, peseydy - on se sektori, joka minulta nyt onnistuu.
Olen huono epäonnistumaan. Olen huono siinä, jos joku ajattelee jotakin pahaa minusta. Minulla on pitkään paha mieli siitä, jos olen tehnyt jotakin jonkun mielestä väärin tai olen unohtanut. Minun pitäisi AINA muistaa, aina olla se, johon voi luottaa, se joka hoitaa.
Nyt olen unohtanut kaiken. Saan jatkuvasti puhelinsoittoja siitä, että minun olisi pitänyt olla jossain, tehnyt jotakin tai sitten joudun itse huomaamaan, että jokin asia on jäänyt tekemättä ja sen vuoksi jotain on menetetty. Inhoan sitä. On kamalan paha mieli. Sanomattakin selvää, että keskustelin juuri henkilön kanssa, joka on tullut tänään työasioissa minua toisesta kunnasta julkisilla kulkuvälineillä tapaamaan. Ja minä unohdin. Ei olisi tarvinnut edes syyllistää, minulla oli jo muutenkin tarpeeksi paha mieli. Ja pelottaa, että se ei suinkaan vielä pääty tähän, vaan lisääntyy, mitä lähemmäs häitä mennään.
En tiedä törmääkö kukaan muu tällaiseen fiilikseen, kuin miltä minusta on nyt tuntunut. Huomaan, että olen nyt reilun vuoden visioinut häitä (ja ehkä vähän pidempäänkin..). Nyt kun häät ovat jo ihan nurkan takana (kohta enää kuukausi jäljellä!) alan ymmärtää, että viimeisetkin päätökset on lyötävä lukkoon! Ulkomailta ei kauheasti ehdi enää tilailla, muutenkin visioinnit ja suunnittelut alkavat vedellä viimeisiään ja nyt pitäisi alkaa toteuttaa. En ole kuitenkaan varma, vastaavatko haaveeni ja mielikuvani enää/nyt niitä häitä, joita olen pitkään pohtinut. Tuleeko niistä vielä paremmat kuin mitä osasinkaan toivoa? Vai jäänkö silti harmittelemaan, että olisi pitänyt panostaa vielä enemmän joihinkin asioihin tai todella ylittää omatkin odotuksensa? En tiedä. Kahlasin blogiani ja pohdin mitä kautta tie on tähän tullut. Muutamia kuvia siitä, miltä meidän häät nyt tuntuvat näyttävän.
(rantapallo.fi)
(porvoonvpk.net)
Tajusin muuten jokin aika sitten sen, että joskus lokakuussa on satanut jo luntakin. Hassu ajatus, vähän reilun kuukauden päästä muka lunta!
(inspiredbythis.com)
Ja kyllä, täällä on myös fiilistelty juuttikankaisia kaitaliinoja ja tuo lauta on myös ihana! (kuva täältä)
(aboutdetailsdetails.com)
(projectwedding.com)
(weheartit.com)
Toivon, että päivästä tulisi kirpeän viileä, mutta ei sateinen ja että syksy olisi pullollaan värejä.
Tästähän siinä on loppupeleissä kysymys. Siitä, että saa pitää kauniita sormuksia polleana ja kertoa kuinka ihanat häät MEILLÄ olikaan! :D (Niin ja siitä avioliitosta aviomiehen kanssa toki myös vähän..)
Mä oon jo niin syksyfiiliksissä. Syksyintona, into pinkeänä. :)
Tämä on aihe, joka on hiljakseen muhinut mielessäni. Joka on aiheuttanut hieman ärtymystä ja toisaalta myös vähän turhautuneisuutta. Aihe, joka varmasti saattaa osoittautua turhaksi, mutta jota on mielestäni sitäkin tärkeämpää miettiä. Nimittäin,
alkoholinkäyttö häissä.
Palautan vielä hieman mieliin meidän alkoholikulttuuria kotona. Meillä mies juo HARVOIN. Silloin harvoinkin kun se juo, niin ottaa lasin viiniä, kuohuvaa tai lonkeron ja on tyytyväinen siihen. Minä olen ollut nuorempana (kun nyt olenkin niin vanha :D) kovakin ottamaan, lapsen myötä tilanne tasaantui ja rauhoittui. Huomaan, että kirjoittaessani tätä pyyhin lauseen toisensa jälkeen, kun en löydä termistöä kuvaamaan nykyistä alkoholinkäyttöäni. Meillä otetaan silloin tällöin viiniä ruoan kanssa lasten läsnäollessa. Välillä kavereiden kanssa juodaan sitten enemmän ilman lapsia.
Tähän väliin tekisi mieli pohtia.. tai suoraansanottuna sanoa muutama tarkkaan valikoitu sana suomalaisesta alkoholikulttuurista, mutta en ehkä edes taida aloittaa. Ne jutut on kaikki kuulleet jo moneen kertaan ja niiden myötä häviäisi ehkä se pointti, mitä yritän nyt tällä pienellä postauksella tuoda esiin.
Mikä on sitten sopiva määrä juoda lapsen läsnäollessa? Tätä olen tänään pohtinut. Häihimme osallistuu vanhemmat lapsineen. Lasten lukumäärä on noin 10-15 kpl:ta, ikäjakauma 1-11v väliltä. Olemme palkanneet myös lastenhoitajan, jonka homma on lähinnä pitää jöötä ja katsoa, että hommat lastenhuoneen puolella kulkee. Tämä ei kuitenkaan poista vanhempien vastuuta lasten huolenpidosta.
Tämä postaus ei siis koske mieheni heilumista humalassa, eikä myöskään morsiamen kännäämistä, vaan sitä, miten vieraat ottavat alkoholia häissä. Viime juhannuksena lähdimme mökiltä juhannuksenvietosta kotiin, koska koin menon liian kosteana. Mielestäni kukin saa ottaa sen verran minkä haluaa, mutta en halua, että lapsi seuraa menoa vierestä, vaikka itse olisin selvinpäin.
Haluamme tarjota kauniin tilaisuuden, hyvät juhlat ja hauskat bileet. Tämän vuoksi on ollut myös alusta alkaen selvää, että alkoholia juhlassa tarjoillaan - eihän mekään mitään absolutisteja tai nipoja (hehheh) olla. Meidän lapset on sovittu lähteväksi anopin mukana hotellille nukkumaan. Ajatuksena olisi, että he voisivat syödä iltapalan vielä yhdeksän jälkeen juhlatilassa. Pohdin, ovatko hääjuhlan aikuiset missä kunnossa siihen aikaan - pystyykö lapsia pitämään juhlassa niinkään pitkään. Haluaisin kuitenkin, että juhla jäisi miellyttävänä myös lasten mieleen ja että he saisivat myös luvan kanssa valvoa myöhempään kuin normaalisti. Alunperin ajattelinkin, että lapset voisivat olla menossa niin pitkään kuin mekin, mutta tulimme tulokseen, ettei se ole ehkä järkevintä.
Yksi syy myös, miksi haluamme poistua juhlasta ajoissa mieheni kanssa on, ettemme halua nähdä ihmisiä humalassa huutamassa toinen toistaan kovempaa tai kompuroimassa tanssilattialla kravatti otsalla ja katsoa juhlatilan kauniita kattauksia bileillan viimeisillä tunneilla. Kuten sanoin, haluaisimme, että ihmiset nauttisivat täysillä viimeisiin tanssiaskeliin asti ja vielä jatkaisivat bileitä Porvoon yöelämässä, mutta se ei vain ole meitä varten. Ainakaan omana hääpäivänä. ;)
Minulta pyydettiin myös postausta miehen pukeutumisesta. Se on todella vieläkin vaiheessa ja ongelmaksi on muodostunut se, että mihin kaikki miesten puvut katoavat?!
Ensimmäisenä ajatuksena oli puvun ostaminen myös miehelle, koska minullekin. Sitten kun ajatukset muotoutuivat hieman erilaiseen pukuun kuin peruspukuun (esim. saketti) ajattelimme, että sitä on turhaa ostaa kun ei sitä tule koskaan käytettyä enää (kröhm, niinkuin mun hääpukua sitten tulisi..).
Näin siis lähdimme sovittelukierrokselle. Yhdellä minä olin mukana - todella suppea valikoima vuokrattavissa puvuissa siellä ja mies kävi toisella keikalla bestmanin kanssa, mutta en ollut kovin innoissani niistäkään valikoimista. Eli mistä sitten löytää miehelle puku jollain tvistillä? Toiveissa alunperin kuitenkin ollut vintagehenkiset häät. Pohdin, että esim. huuto.netistä erilaisia pukuja löytyisi kesän jälkeen pilvin pimein, mutta ei! Mihin siis kaikki miesten juhlapuvut ovat kadonneet? Naisten hääpukuja myydään huutonetit ja myyntisivustot pullollaan. Tässä olisi selkeää markkinarakoa.
Mutta vinkkejä otetaan siis vastaan. Mistä miehenne puku on ostettu/vuokrattu ja millä budjetilla? Niin ja toki, että minkä tyyppinen puku on.
Nyt pitäisi alkaa tehdä päätöksiä sen suhteen. Koekammataan alustavasti parin viikon päästä ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. :D Eli mitä sitä sitten haluaisi? Aikaisemmissa postauksissa on vilahtanut jotakin tämän suuntaista.
(100layercake.com)
(weddinghairstyles.org.uk)
(stylemepretty.com)
(imgfave.com)
Niin ja tietysti ah, tämä.
(onewed.com)
Viimeisimmän hääpukusovituksen jälkeen selkeni ajatus siitä, että hiukset jätetään auki. Puku suorastaan vaati sitä. ;) Tukkaahan tulee päähän runsaasti, joten siitähän saadaan sitten aikaiseksi vaikka mitä. Suurin pelko tukkaan liittyen minulla on kiharoiden lässähtäminen. Toki kiharat tuntuvat pysyvät paremmin näissä pidennyksissä kuin omassa liuhulirussa. Noh, mutta siis pohdinnassa nyt se, että kestääkö tukka vain kiharrettuna auki koko päivän, vai tulisiko sen kuitenkin olla osittain kiinni?
Mutta tässä nyt kuvatykitystä tukka-ajatuksista. Toiveissa olisi siis nyt ehkä ajatus suurista kiharoista, jopa unenomaisesta kiharapilvestä. Jotain lettiä, ehkä edessä, ehkä takana? Ehkä hiuskampa?
(adelightfuldayblog.com)
(haircutshairstyles.com)
(haironthebrain.com)
(onewed.com)
(onewed.com)
(shefinds.com)
(weddinghairstylegallery.com)
(weheartit.com)
Tämä alin vastaa ehkä tällä hetkellä eniten sitä lettiajatusta mitä minulla on. Kiharat saisivat olla vielä suuremmat ja ei noin selkeät. Tai siis no niin. Ehkä enemmän niinkuin nuissa onewedin kuvissa. Minulle on siis tulossa vaaleat hiukset häihin. Tai siis on vaaleat hiukset. :D Päältä vaaleammat ja alta tummemman vaaleat.
Kampauksen pitäisi olla jotain pomminvarmaa. Mihin olisin tosi tyytyväinen. I am one of those people: tukka hyvin, kaikki hyvin. (tai lue: tukka huonosti, kaikki huonosti..)
- dawn
Psstt. Ja myönnän himoitsevani (vähän) myös otsatukkaa takaisin. Olisiko ihan höhlää leikata se nyt ennen häitä? Saisi tällaisen ihanan kampauksen kuin Zooeylla..
Entä jos vaan väsyttää? Mä olen kyllä niin epämorsian ku voi vaan morsiamet olla. Haukottelen, pyörittelen päätäni näpräilyjä vaativien koristelujen osalta, irvistelen uusia häähankintoja ajatellessa. Näen painajaisunia ja toivoisin vaan, että häät olisi jo ohi. Olen oikeastaan jo aika vakuuttunut, että petyn meikkiin, tukka on huonosti ja näytän lihavalta kaikissa kuvissa. Tarvitaanko oikeastaan minua häissä? Jos palkkaan itselleni sijaisen? Minä voisin jäädä kotiin nukkumaan, kun tuntuu, että niin kovasti vaan väsyttäisi ja silti yöt menee pyöriessä. Ei en ole masentunut, vaan vähän pessimisti ja paljon uninen. Syksyllä pitäisi saada vetäytyä villasukat jalassa lämpimän peiton alle kaakaomukin kanssa. Mutta minua pidennykset kutittaa, enkä voi juoda edes maitoa, kun muuten se näkyy ihottumana kasvoissa. Puhumattakaan siitä, että peiton alla pohdin vaan niitä satoja ja satoja tekemättömiä asioita.
Siis vieraskirja! Aikaisemmin ajateltiin, että meille tulisi myös ehkä photobooth - tyylinen ratkaisu, siten, että vieraat saisivat liimata kuvat vieraskirjaan ja kirjoittaa viestinsä sinne. Tästä ajatuksesta kuitenkin luovuttiin. Mutta mitä tilalle?! Sille en ole uhrannut ajatusta nyt ollenkaan.
Kaaso E ja Bestman T olivat tehneet meille naimisiin mentyämme ihanan lahjan. Kirjan, jonka sivuille liimattu ihania kuvia ja ajatuksia. Tätä voisimme tietysti hyödyntää - koska loput sivuista ovat tyhjiä. Toisaalta en haluaisi sitä sotkea, kun se on niin nätti. ;) Eli voisimme laittaa vaikka joitain postikortin tyylisiä, joita voisimme liimailla itse kirjan sivuille.
(creatingreallyawesomefreethings.com)
Tämäkin voisi olla hauska ajatus, kun kerran syyshäät on. Jos jaksaisi askarrella syksyn lehtiä?
(enchanteddreamweddings.com)
Tanjan ajatus kuvakehyksestä vieraskirjana on jäänyt hyvin mieleen. Ehkä voisimme toteuttaakin jotakin samansuuntaista? Tähän tyyliin:
(creatingreallyawesomefreethings.com)
En tiedä, lyö tyhjää. Täytyypä ruveta vielä kaivelemaan blogeja, että mitä ajatuksia muilla oikein on ollut.
Halusin aloittaa tällä kuvalla, koska toivon, että aikataulusta huolimatta päivään ei tarttuisi kiireen tuntu vaan voisin nauttia jokaisesta pienestä hetkestä. Kuten siitä, kun näemme toisemme kuvauspaikalla ensimmäistä kertaa sinä päivänä. Täytyykin sanoa kuvaajalle, että nappaa siitä hetkestä jo kuvia.
Noniin ja sitten muistutan, että pyysitte tätä. ;) Olen tunnetusti hieman kontrollifriikki ja pidän taulukoista ja teen usein listoja. Joten luonnollisesti olen tehnyt Excel-taulukon myös kaasoille ja bestmaneille ja kiltisti otsikoinut sen vielä, että tiedoksi teillekin. :) Tässä siis alustavaa ajatusta päivän (tai oikeastaan päivien) kulusta. Saat kuvan klikkaamalla suuremmaksi.
Torstaina on siis lasten pukujen haku Porvoosta Valkoisesta Kreivittärestä, jotka itseasiassa uusimman listapäivityksen mukaan hakee Kaaso T ja tuo ne minulle Lahteen, johon menemme pukuani hakemaan torstai-iltana. Perjantai meillä on töistä miehen kanssa vapaata, joten lähdemme Palokunnantalolle viemään tavaroita heti kun sinne pääsee. Kaasot/Bestmanit saapuvat kun töiltään ehtivät. Miehet saavat katsoa meidän äänentoistolaitteet kuntoon (jossa heillä menee varmaan hioessa koko ilta..). Miehet ajavat vanhempieni autolla, joka siis tulee hääautoksi, kotiin ja yöpyvät meillä.
Lauantaina, eli hääpäivän aamuna, minä heräilen kaasoni luota Porvoosta, mihin saapuu meikki (ja toivon mukaan kampaus) palvelut. Pukeudun myös kaason luona ennen kuin lähdemme valokuvaukseen klo12. Miehillä auton koristelu (mitähän siitäkin tulee?) ja kukkienhaku, jotka tulevat kotipaikkakunnaltamme. Ajavat sitten klo12 Porvooseen. Vanhemmat saapuvat valokuvaukseen meidän kanssa klo13. Suunnitelmissa kuvata ulkona, eli sontsaa mukaan. Meille tulee Ratian aika makee sateenvarjo.
(ratiashop.com)
Meillä on vihkiminen klo14:15. Toinen kaasoista ja bestmaneista ohjaa vieraita sisään ja jakaa ohjelma/infolehtistä. Toinen kaasoista on minun kanssa ja toinen bestmaneista miehen kanssa varmistamassa, ettei pahasti hyperventiloida. Tavallaan olen ihan tyytyväinen, että saan pysyä piilossa siihen asti kunnes mennään, ettei tarvitse seistä siellä kaikkien vieraiden edessä ja katsoa kuinka massaa puskee sisään. :D Ajatuksena oli kuvata koko hääporukka vielä häävalokuvaajan toimesta kirkon pihalla n. klo 14:45. Tämän jälkeen häävalokuvaaja lopettaa ja kuvausta jatkaa toinen bestmaneista. Ajamme suoraan kirkolta ensimmäisinä juhlapaikalle ottamaan vieraiden onnitteluja vastaan sitä mukaa kun he saapuvat. Toinen kaasoista ja molemmat bestmanit olisi tarkoitus lähteä ohjaamaan massaa oikeaan suuntaan ja myös olla ensimmäisinä paikalla ohjaamassa takkien laittoa (tai laittamassa takkeja). Yhden kaason valjastin kirkolle vielä varmistamaan, että kaikki löytävät oikean suunnan ja kukaan ei jää kirkolle (lue: mun mummo) hortoilemaan. Niin ja katsomaan, että mun korkokengät tulee mukaan!
(weheartit.com)
Noin kello 15:30himpun verran optimistisesti ajateltuna päästäisiin kuulemaan jo kaason vetämänä päivän kulusta ja cateringin kertomana menusta. Toinen kaasoista olisi vastaanottamassa palkattua lastenvahtia, jonka tehtävänä siis lasten silmällä pitäminen ja ohjaus leikkeihin, mm. pelien ja leffojen vaihto, ettei tule taistoa. Ajateltiin, että tähän ruokailun ja kakkujen ja kahvien väliin cateringin tehdessä töitä voisimme ajoittaa ohjelman. Emme halunneet alunperin ohjelmia ollenkaan. Ajattelimme kuitenkin, että voisi olla mukavaa, että olisi jotakin "yhteistä" tekemistä. Suurinosa vieraista ei tunne meitä pariskuntana vielä kovinkaan hyvin, tämän vuoksi muotoutui ajatus "tuttujuttu"-ohjelmanumerosta. Eli hyödynnämme paikallaolevaa lavaa istumalla siellä miehen kanssa selät vastakkain ja nostamalla kenkiä. Tämän jälkeen leikkaamme kakun, joka tapahtuu ehkä noin kello 18? Kakun ja kahvien yhteydessä kuulemme puheita, seuraavista meillä on tietoa: kaaso, bestman, minun isä ja miehen isä. Ajatuksena oli kääntää puheet englanniksi ja suomeksi heijastettavaksi, jotta kaikki vieraat pysyvät puheessa kärryillä. Pohdimme myös vielä, pitäisikö meidän puhua miehen kanssa toisillemme. En vielä tiedä, onko se sellainen asia, mihin oikeasti kykenisin. Voisihan puheet tietysti tehdä valmiiksi ja sitten jos siltä tuntuu niin lukea ne ääneen ja jos ei niin säästää ne vaikka miehen kanssa seuraavaan päivään?
(weheartit.com)
Mikäli aikataulu kovasti venyy voidaan tähän seuraavaan väliin tarkoitettu ohjelma skipata. Ja minulla ei siis ole ajatusta mikä se ohjelma voisi olla, ehkä kaasoilla on? Ajatuksena olisi kuitenkin, että hääbändi aloittaisi kello20 ja silloin nojailtaisiin/kompuroitaisiin/heiluttaisiin(/insert chosen wobbly verb here) meidän tanssi. Lastenvahdin vapautus klo21, jonka jälkeen meno onkin sitten tanssimista bändin kanssa ja mahdollisesti drinkkien tekoa yhden bestmanin osalta. Näille nurkille ajattelin, että kuvaamisenkin voi lopettaa. ;) Klo21:30 kaasot asemoisivat iltapalan, jonka catering heille ohjeistanut. Bändi vetää 3 x 45min settiä, muutaman kymmenen minuutin tauoilla, eli n. klo 23:30. Bändi lopettelee ja bändille maksetaan. Bestmanit soittavat vielä viimeiset nuotit koneelta, jonka jälkeen porukkaa aletaan siirtämään ulkotiloihin. Yhteen saakka menoa on annettu pitää, mutta puolilta öin olisi muistaakseni hyvä jo hiljentyä. Viimeinen tunti siis tarvittaessa vielä ihmisten ulosjärjestämiseen ja pienimuotoiseen paikkojen kuntoon laittamiseen.
(weheartit.com)
Sunnuntaina me käymme vaihtamassa vanhempien kanssa auton ja annamme heille puvut ja lähdemme kohti lentokenttää, jossa meidän pitää olla klo12. Bestmanit ja kaasot ja veljen sisko miehineen on luvannut auttaa hääpaikan tyhjentämisessä. Varsinainen siivous ja tuolien ja pöytien paikalleenlaitto tulee maksua vastaan juhlapaikan puolesta. Ihanat ihmiset ovat myös luvanneet kuljettaa tavaroita meille. Kangasservetit ja pöytäliinat tulevat cateringilta, joten ne pakataan johonkin laatikkoon (ei jätessäkkiin - heidän vinkkinsä - ettei ne päädy vahingossa roskiin ja meille tulekin vähän isompaa laskua) ja viedään joko meille tai sitten tämä tuttu catering isäntä saa napata ne mukaansa sunnuntaina jos Porvoossa yöpyy. :)
(weheartit.com)
Maanantaina toinen bestmaneista palauttaa sulhasen puvun ja toinen kaasoista lasten puvut, koska liike ei ole sunnuntaina auki. (Vähän katkesikin tuo excelkuva näköjään kesken..) Minun puku matkustelee ehkä vanhempieni autossa reilun viikon, koska tuskin mahtuu enää niihin autoihin, jotka meille on menossa.
(weheartit.com)
Siinä siis tämän hetkinen ajatus aikataulusta. Saa laittaa mielipiteitä, epäkohtia, parannusehdotuksia ja kysymyksiä. En ole aiemmin näin tarkkaan joutunut hääaikatauluja miettimään, joten luonnollisesti olen siitä tosi pihalla. Tällaisella sapluunalla kuitenkin yritetään. ;)
- dawn
Psstt. Tämä biisi soi jostain syystä aivan taukoamatta mun päässä ja tulen siitä hyvälle mielelle, vaikka sanat on ihan kauheat. :D Ehkä ajatus siitä, että on nyt löytänyt sen jonkun eikä tarvitse enää tuhlata rakkautta kun on joku kelle sitä antaa?
Syksyä on ilmassa. Täytyy sanoa, että tänään tuli itku. Täällä meidän kotikulmilla alkaa koulu. Ajelin autolla tänään töihin ja yllätyin. Jokainen kadun kulma oli varustettu vapaaehtoisin aikuisin turvaamaan pienten aloittavien koulunalkua. En kyllä ikäni aikana koskaan Helsingissä ole moista nähnyt. Kyllä mä tykkään asua täällä. Sinne se kesä meni.
No niin ja asiaan. Arvontavoitot jaettiin siis seuraavin perustein: Virallinen valvoja nosti ensimmäisen nimen, joka voitti ensimmäisenä ilmoitetun palkinnon ja toisena nostettu nimi toisen.
Ensimmäinen palkinto, eli helmet ja häälehti, nousi miehen käpälillä Tanja H:lle!
Ja toinen, eli Rapunzelin hiustimantit ja häälehti Annaliinille!
.JPG)
.JPG)
.JPG)
.JPG)