The Dress

(kuva:secretgnosis.tumblr.com)

Halusin tulla kertomaan teille, että juuri niinhän se sitten meni.

I went, I saw, I tried and I BOUGHT! 

Tästä tulee pidempi postaus, jos meinaat lukea sen kokonaan, tarvitset paremman asennon.

Aloitan nimittäin kertomalla angstaavan pessimistinaisen valmistautumisesta mestaukseen, lue: puvun sovitukseen. Nainen siis joka miettii jo kotona, että ei halua mennä arvosteltavaksi, pyrkii kaikilla mahdollisilla tavoilla minimoimaan arvostelun aiheet. :D Ja älkää sanoko, että eihän arvostella! Puvun sovituksen sisältöhän on se, että etsitään puku joka mm. korostaa omia hyviä puolia, eli ensin käydään läpi kaikki puvut, jotka korostavat väärin - eli niitä kaikkia huonoja puolia. I dislike. Valmistautuminen alkoi siis jo edeltävänä iltana seuraavasti. 

(kuva:styletips101.com)

(kuva:charmingcava.blogspot.com)

Toiselta kaasoistani olin saanut jo aiemmin hyvän vinkin hieman laittautua ennen pukusovitusta, jotta kontrasti hienon puvun ja sen sisällä olevan ihmisen välillä ei olisi niin suuri. :D Siis se, että näyttää omasta mielestäänkin kivalta auttanee myös tuijottelemaan peilistä mitä upeimpia pukuja. :) Aamulla jatkoin siis näin.

(kuva.healthandwellnessbeauty.com)  

(kuva:kingdom-beautifultattoos.blogspot.com)

(kuva:stylebizportal.com)

(kuva:cheaphairextentionsclipin.com)

Kiskasin päähän vielä nämä clippi pidennykset, jotka on siis ostettu hätätilanteessa kaasoni häihin aiemmin, kun totesin, että haluan pitkät hiukset ja ÄKKIÄ. :D Ja sitten meikit päähän ja lopputuloshan oli kuin Sienna Miller konsanaan. Ha ha. Not.

(kuva:blog.koreanclass101.com)

(kuva:elle.com)



Tiedän, että stressaan hieman, mutta tämä kaikki auttaa minua keskittymään olennaiseen, etten tuijota peilistä pukujen sijaan sojottavaa tukkaa tai sotkeutunutta pikameikkiä. Ainiin ja unohdin mainita myös sen ajan, jonka käytin stressaamiseen alusvaatteista. :D Niidenhän piti tietysti mätsätä ja sen lisäksi rintsikoiden piti olla olkaimettomat, koska viimeksi sovittaessani ne ei olleet ja osan ajasta stressasin työnnellessäni olkaimia pukuihin sisään. :(

Aamu menikin sitten kiukutellessa miehelle, että en halua lähteä. :D

(kuva:jonkinverranvituttaa.blogspot.com)

Ja automatkan kaasot saivat kuulla valitustani. (Ihmettelen edelleen miten ne jaksaa? Ja ovat vielä vapaaehtoisesti suostuneet moiseen hommaan..) Kaasoni oli valmistautuneet kuitenkin ovelasti hermoromahdustani ajattelen. :D

(kuva:swotti.com)

Josefiinasta saatiin TOSI hyvää palvelua mm. koko liike oli meille varattu tunniksi! Kaasot pyysivät lupaa startata kuoharin jo kättelyssä, koska morsion naama alkoi näyttää varmaan siltä, että kohta tulee lähtö muuten. :D Sovittaminen oli yllättävän hauskaa (sen jälkeen) ja mm. hunnun, birdcagen ja tukkakukkien sovittaminen sai meissä aikaan nauruja. Niinkuin ajattelinkin, luonnollisella linjalla mennään. Ei tule siis huntua, eikä muutakaan tilpehööriä tukkaan näillä näkymin.

Ostamani puku taisi olla toinen mitä liikkeessä sovitin. Pukua en täällä kuitenkaan paljasta, ainakaan vielä. :) Niin, ja siis pukuhan ei ollut mikään aiemmin postaamista vaihtoehdoistani! :D 

Puku istui peloista huolimatta täydellisesti jo nyt. (niillä sattui oleen jättikokoja! :D) Oli huomattavasti helpompaa tuntea olonsa mukavaksi puvussa kun se istui! Sen lisäksi morsiankin huomasi, ettei painonpudotus olekaan ehdottomuus ennen häitä. (!?!?) Sovittiin seuraava sovitusaika heinäkuulle, johon mennessä voi pudota kiloja kun morsian alkaa pyöräillä töihin, mutta se ei ole mikään välttämättömyys. Siis EI paineita! Mahtavuutta!

(Morsiamen pään sisäistä puhetta: Käsivarret näyttivät olkaimettomassa puvussa tönköimmälle ja jenkoista voisi myös kiinteytyä. Valokuvat olivat sitten brutaalimpaa kamaa, että niitä ajatellen kiinteytys nyt ainakaan ei olisi huono ajatus.) Totean nyt vielä, että morsiamen sovittama puku vastasi siis kokoa 40, ei siis esimerkiksi kokoa 50, minkä johtopäätöksen näistä puheista saattaisi vetää. :D

(kuva:portlandart.net)

Sen verran kerron, että kilpasiskona oli siis Stilissimasta Jasminen 0472. Kuva Stilissiman sivuilta. Minun pukuni on samantyyppinen, mutta silti ihan erilainen. :D





Mutta siis pukua sovittaessa en tajunnut edes kysyä hintaa ja olin jo todennut ääneen, että sehän on tämä ja pesee Jasminen puvun mennen tullen, kunnes hiffasin, ettei rahasta oltu puhuttu mitään. Ajattelin, että kääk varmasti liki kahden tonnin. Eikä muuten mitään, mutta ylitin vihkisormusta ostettaessa jo sormusbudjetin +500e, joten puvun olisi hyvä pysyä laskelmissa. Mutta uskomatonta kyllä, kerrankin näin päin, sain suunnitellusta pukusummasta laskettua -500e. Se oli siinä. :) 

Niin ja kun mentiin kotiin oli mies niin iloinen, että olin angstauksistani huolimatta löytänyt ja OSTANUT jo puvun. Hän kun pelkäsi, että kotiin palaa pettynyt ja kiukkuinen morsian. Oli ostanut jo kukkiakin minulle, tuo ihana.

(kuva:dessysinn.blogspot.com)

Mitä tästä opimme? En mä vaan tiedä.

- dawn