keskiviikko 29. elokuuta 2012

Vuodatus, älä lue

(weheartit.com)
Mä alan olla sellaisessa tilassa, että en muista mitään kahta sekuntia kauempaa. Kaikki "liikkuvat" osat tuntuvat hukkuvan johonkin mustaan aukkoon mun päästäni. Aivokapasiteetti menee perusasioista selviytymiseen. Hengitä, liikuta jalkoja, peseydy - on se sektori, joka minulta nyt onnistuu.

Olen huono epäonnistumaan. Olen huono siinä, jos joku ajattelee jotakin pahaa minusta. Minulla on pitkään paha mieli siitä, jos olen tehnyt jotakin jonkun mielestä väärin tai olen unohtanut. Minun pitäisi AINA muistaa, aina olla se, johon voi luottaa, se joka hoitaa.

Nyt olen unohtanut kaiken. Saan jatkuvasti puhelinsoittoja siitä, että minun olisi pitänyt olla jossain, tehnyt jotakin tai sitten joudun itse huomaamaan, että jokin asia on jäänyt tekemättä ja sen vuoksi jotain on menetetty. Inhoan sitä. On kamalan paha mieli. Sanomattakin selvää, että keskustelin juuri henkilön kanssa, joka on tullut tänään työasioissa minua toisesta kunnasta julkisilla kulkuvälineillä tapaamaan. Ja minä unohdin. Ei olisi tarvinnut edes syyllistää, minulla oli jo muutenkin tarpeeksi paha mieli. Ja pelottaa, että se ei suinkaan vielä pääty tähän, vaan lisääntyy, mitä lähemmäs häitä mennään.

- dawn

10 kommenttia:

  1. Voi ei! Nyt kuulostat kyllä aika stressaantuneelta :(. Take a day off! Omista itsellesi ja ei-minkään-järkevän tekemiselle vaikka yksi kokonainen lauantai tai sunnuntai. Eihän se oli kivaa, kun on paha mieli. Eikä varsinkaan ole kivaa, jos hääjärjesteyistä jää muistoksi paha mieli. Koitahan jaksaa siellä, voimia sulle!

    VastaaPoista
  2. I FEEL YOU!!! En tajua mihin mun muisti on kadonnut, kaikki pitää olla kirjoitettuna post it -lapuille, tosin sekään ei aina riitä... :D

    VastaaPoista
  3. Jepjep, minunkin muistini on johonkin kadonnut. Jos pää ei olisi kiinni kaulassani, olisin varmaan hukannut senkin.

    Eilen esimerkiksi olin ostoksilla, ja tulin kotiin ilman ostoskasseja. MIHIN HITTOON NE KASSIT ON JÄÄNY!!??! Nooh, sitten vaan miettimään missä olen päivän aikana ollut. Stockalla kävin kioskilla ja kodinosastolla ennenkun hyppäsin bussilla kaverin luokse. Ja sieltä tulin kotiin sulhon kyydillä. Johonki tolle matkalle kaikki kassit ovat jääneet.
    Arvaas nolottiko soittaa Stockalle et hei kävin törsäämässä 100€ teidän kauppaan, mutta kadotin ostokset ennenkun pääsin kotiin. Onneksi kassit löytyi sieltä, ja pääsen ne tänään hakemaan kotiin. Olin vaan kiltisti maksanut kaiken ja jättänyt kassit siihen tiskille ja sanonut heippa. Hohhoijakkaa.

    Onneksi töitä on enää pari päivää, ettei tarvitse täällä koikkeloida aivottomana. :) Toivottavasti sinulle ei hirmusesti tullut ongelmia siitä asiakastapaamisen unohduksesta...

    VastaaPoista
  4. http://tattoobride.blogspot.fi/2012/09/tiistai-aamu-alkoi-kivasti-tulin.html Toivottavasti tunnustus piristää ees hiukan :)

    VastaaPoista
  5. So been there and done that! Minä olen kadottanut muistini äitiyslomalla ja häiden suunnittelun alettua viimeinenkin muisti päästä on häviämässä. En muista edes asioita, joita minulle on edellisenä päivänä sanottu. :D
    Ja tunnepuolella ajattelen samalla tavalla kun sinä.. :)
    Ihan kukkaruukun vierestä, sulla on kiva blogi! Jään lukijaksi ehdottomasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa! Kiitos ihana kommentistasi, piristi hirmuisen paljon!

      Joo äitiyslomalla ihmettelin itsekin, että miten se vauva pysyi mukana, etten unohtanut sitä mihinkään. ;) Häiden suunnittelulle lykkyä siinä tilassa. ;) Vaikka toisaalta - ei tämä töiden ja häiden yhdistäminenkään kovin helppoa ole ollut. :D Kiva tietää, että siellä joku samanhenkinen ruudun takana lueskelee. :)

      Poista

Olet kiva kun kommentoit! :)