tiistai 21. helmikuuta 2012

It came upon a midnight clear

Jos haluaa kuunnella sitä mikä minun päässä soi tätä kirjoittaessani voi sen kuunnella täältä. Tiedän, että se on joululaulu, mutta se on niin KAUNIS. :)

Juteltiin paljon miehen kanssa missä halutaan mennä naimisiin. Kuten jo aiemmin mainitsin, mies ei kuulu kirkkoon, joten pohdimme alkuun vaihtoehtoja ilman kirkkoa. Ajattelin, ettei se olisi minullekaan niin tärkeää. Mietittiin maalaishäitä ja kaupunkihäitä. Kumpikaan meistä ei ole asunut sanan varsinaisessa merkityksessä maalla ja vasta nyt aikuisiällä olemme muuttaneet pois pääkaupunkiseudulta ja kaupungista. Sen vuoksi peltohäät eivät tulleet kysymykseen. Emme kuitenkaan kokeneet myöskään city-häitä Helsingissä mielekkäiksi, koska se ei mielestämme kuvaa meitä nyt.

Sitten se kolahti, kuin hääkukat nyt myöhemmin. ;) Oltiin kiertämässä syksyllä Porvoota kun olimme yhtäkkiä Porvoon tuomiokirkon edessä. En ollut kirkon luona käynyt koskaan aiemmin ja silti tiesin, että siellä haluaisin, että avioliittomme siunataan. 


(kuva: rantapallo.fi)
(kuva: porvoonseurakunnat.fi)
Ajoimme Kirkkokatua alaspäin ja tulimme Porvoon Palokunnantalolle, josta olin lukenut jo aiemmin ja pitänyt sitä yhtenä vaihtoehtona. Matka kirkolta Palokunnantalolle on alle 300 metriä. Päätimme, että käymme katsomassa tilaa ja jos se vastaa tarpeitamme, ovat hääpaikkapäätökset tehty.

(porvoon-vpk.net)

Tila oli upea, juuri sellainen kuin toivoimme. Korkea, Porvoon Vanhan kaupungin henkinen, tunnelmavalaistu ja tilava. Saamme kaikki vieraamme samaan tilaan, missä syömme, juomme ja tanssimme. Lava bändille ja lapsille oma huone.

Me mennään siis naimisiin syksyllä Porvoon Vanhassa kaupungissa. Tunnelmalliset pienen kaupungin häät.

(kuva:markonkuvablogi.blogspot.com)
(kuva: panoramio.com)
(kuva:johannahietanen.com)
- dawn

4 kommenttia:

Olet kiva kun kommentoit! :)